Kategoria: Ulkoiset juttuvinkit

Vaatteita valmistetaan maailmassa yhä vain enemmän, ja jo 70% niistä on öljystä valmistettuja tekokuituja eli käytännössä muovia. Puuvillaa on parjattu paljon, mutta eurooppalaisessa puuvillassa on puolensa. Vaatevalinnat ja tekstiilialan ekologisuus ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista, kuten Ylen artikkelista hyvin ilmenee.

Tärkeintä lienee välttää heräteostoksia ja suosia kestävyyttä. Materiaalivalinnoissa ja valmistusmaiden huomioinnissa ei aina välttämättä ole valinnanvaraa. Mutta jo tietoisuus on askel eteenpäin!

https://yle.fi/a/74-20230582

IT-ratkaisuissa tarvittavien pilvipalveluiden osalta yhdysvaltalaiset Azure ja AWS ovat kaikkein monipuolisimmat ja yleisesti käytössä. Tietosuoja ja poliittinen tilanne huomioiden, yritysten tulisi pyrkiä käyttämään eurooppalaisia palveluntarjoajia aina kuin mahdollista.

Hetzner, OVHcloud, Scaleway tai esimerkiksi STACKIT ovat oivallisia vaihtoehtoja, ja palvelut voivat hyvinkin laajentua käytön lisääntyessä.

https://yle.fi/a/74-20209475
https://yle.fi/a/74-20210924?origin=rss
https://yle.fi/a/74-20208581?origin=rss

Siihen on useita vastauksia. Ei yhtään väärää eikä yhtä ainutta oikeaa. Kiinnostuineille löytyy artikkeleita ja kirjallisuutta, tutkimuksiakin aiheesta. Minua kiinnostaa enemmän, miten kääntää suunta?

Miten saada ihmiset näkemään tuotteet muunakin kuin tuotteena. Kolmen euron villasukat ovat taatusti houkuttelevammat kuin kolmenkympin hintaiset. Jos ne ovat 100% villasta, ilman kestävyyttä lisäävää akryyliä, ne eivät myöskään ole välttämättä sen kestävämmät.

Ostopäätöksen tehdessäsi ostat kuitenkin paljon muutakin kuin sukat. Ostat työtä, raaka-ainetta, vaikutat maapallolla tuotettaviin materiaaleihin, niiden valmistuksen määrään, logistiikkaan, päästöihin, yrityksen menestykseen yms. Miten tehdä ostopäätöksen vaikuttavuudesta näkyvämpää, siinäpä haaste.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0e40ecc4-0931-4ae7-be77-225a8757fa4d

https://yle.fi/a/74-20196295

Ruoan kotimaisuutta voidaan kuvata monilla eri merkeillä pakkauksissa. Merkeissä on eroja, eikä kaikissa kotimaisissa tuotteita niitä välttämättä käytetä. Ruokatuote.fi-sivulla kerrotaan käytössä olevista merkeistä ja mitä ne tarkoittavat kotimaisuuden kannalta. Yhdelle sivulle koostettuna merkkivalikoima avautuu näppärästi, ja jaoin tietoa sivusta myös tuttaville.

Sivuston artikkeleissa on myös kerrottu tuottajista, vastuullisuudesta, vinkataan 10 hyvää syytä valita kotimaista ruokaa ja ruoan matkasta pelloilta pöytään. Sivut tuovatkin erinomaisesti esiin kotimaisen viljelyn ja maatalouden merkityksen ja arvon. Se helposti unohtuu nykypäivän instant-maailmassa.

https://ruokatieto.fi/

Maailman tavaramäärän ja kulutustahdin kasvaessa, myös kierrätys on uusien haasteiden edessä. Halpamuovia tuotetaan niin paljon ja tuodaan Eurooppaan, että muovinkierrätysjärjestelmät eivät siihen pysty vastaamaan.

Toisaalta, miksi pitäisi?

Miten voi ollakaan niin vaikeaa Euroopan, tai Suomen, tasolla tehdä päätöksiä, jotka ehkäisevät ongelmien aiheuttajaa sen sijaan, että kaikki kaatuu loppusijoituksesta huolehtivien kontolle ja tulevien sukupolvien murheiksi?

https://yle.fi/a/74-20201388

Jotenkin olemme ajautuneet maailmassa tilanteeseen, jossa jokainen maapallon ihminen jättää vuosittain jälkeensä 58:n t-paidan verran synteettistä, hajoamatonta, uusiutumatonta tekstiilijätettä.

Ja meitä on yli 8 miljardia.

Pengoin oman vaatekaappini läpikotaisin ja totesin, ettei minun tarvitse ostaa tänä vuonna mitään eikä myöskään heittää mitään pois. Pesussa kutistuneen paidan käytän rätteinä, ja rikki menneet housut opettelenkin paikkaamaan. Jospa tuunaankin niistä vaikka suomalaisilla vaatelaastareilla ihan uudenlaiset!

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/a9d013b6-f2a9-4fcd-880b-a05140ecfcdc

Nykypäivänä vaatteita tuotetaan valtavia määriä. Tunnemme kaikki jo termin pikamuoti, ja se harvoin tarkoittaa laadukkaita ja pitkäikäisiä tuotteita. Moni on kokenut, miten ihanat glitterhousut tms. ovat rispaantuneet jo muutaman kuukauden jälkeen eikä niitä voi kierrättää eikä kunnostaa. Lisäksi lyhyen aikaa muodissa olevia vaatteita tulee jatkuvalla virralla, ja niiden mennessä pois muodista moni haluaa päästä tuotteesta eroon, jotta kaappiin tulee tilaa seuraaville.

Mikäli omaa panostaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen haluaisi kuitenkin lisätä, yksi keino on pyrkiä hankkimaan mahdollisimman pitkäikäisiä laadukkaita vaatteita. Itse muutamia edullisia muotihousuja kokeiltuani harmistuin rispaantumisesta ja venähtämisestä, jätin ne sikseen ja marssin Kappahliin ostamaan samat housut, jotka olivat kestäneet lähes jokapäiväisessä käytössä laadukkaina vuosikausia.

Vaate- ja tekstiiliteollisuus tuottavat jopa 10% maailman ilmastopäästöistä, ja tekstiilijätettä tulee 92 miljoonaa tonnia vuodessa. Lue ympäristövaikutuksista ja siitä, miten kotimaisen villan käyttö on todellinen ekoteko: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/d76db377-5c5c-4ef8-8496-fff4721e08a4

HS mielipidekirjoitus aiheeseen liittyen: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011520429.html

Voi surkeus! Suomalaiset tulevat tilaamaan vuonna 2025 pelkästään Kiinasta niin paljon postipaketteja, että sen vaikutus Suomen talouteen on tuntuva niin koko Suomen taloudelle kuin yrittäjillekin. Jos sama määrä ostettaisiin kotimaisista kaupoista, veroa kertyisi yli 300 miljoonaa euroa ja nettosummat jäisivät ainakin osin kotimaahan.

Keskimääräisesti laskettuna jokainen suomalainen siis tilaa yhdeksän alle 150 euron pakettia Kiinasta tänä vuonna.

Ole vaikuttava – mieti mistä tilaat.

https://www.hs.fi/talous/art-2000011487431.html
https://yle.fi/a/74-20186819?origin=rss